Matkan pää

Torstaina koitti odotetun ankea päivä, lähinnä tunnelmaltaan siis, ilmat kyllä suosivat. Kotiinlähtö ei koskaan ole kovinkaan miellyttävää. Varsinkin kun paikka on ollut noinkin viihtyisä ja mukava. Päivän aikana ei hirveästi ehditty mitään järkevää tehdä, check out majatalosta oli jo kymmeneltä aamulla ja kun junamme lähti vasta 12.46 kohti Edinburghia, jäi meille joutilasta aikaa jonkin verran. Kävimme sitten paikallisessa ostoskeskuksessa ikkunashoppailemassa. Sinne mennessämme meinasimme päästä todistamaan paikallisten yhteenottoakin kun varsin skottilaisen näköinen mies oli parkkeerannut perheineen autonsa bussipysäkille ja bussikuskin soitettua torvea tyyppi nousi autostaan ja huusi bussikuskille nyrkkiään heristäen. Hetken kävivät sanaharkkaa kunnes mies nousi autoonsa ja ajoi pois paikalta.

Junamatka meni melko sujuvasti, hieman reilut 3 tuntia istuskelua ja maisemien ihailua. Waverleyn asemalla iskimme rinkat aseman säilytyspaikkaan odottamaan matkaamme lentokentälle. Ei mitään halpaa hupia tuo säilytys muuten, 7£ per reppu päivän ajalta. Edinburghissa kävimme sitten syömässä ja hengailimme puiston lähistöllä loppuajan. Seitsemän kieppeillä kohti lentoasemaa ja sitten vielä kentällä lisää odottelua. Lento oli perillä suomessa hieman kolmen jälkeen aamulla ja saatiin vielä yksi yllätys loppuun kun passitarkastuspiste oli miehittämätön ja portit kiinni. Kesti hetken ennen kuin paikalle valui rajavartiolaitoksen miehiä päästämään meidät maahan. Ilmeisesti jokin virhe meidän saapumisportilla, oli ohjattu väärään pisteeseen. Sen jälkeen ei muuta kuin auto parkista, kohti Turkua ja viideltä olin kotona. Hengissä ja hyvän reissun virkistämänä.

Seuraavaa matkaa odotellessa... Tämä blogi päättyy tähän. Kiitos ja näkemiin.