lauantai 18. elokuuta 2012

Sodoman viimeiset päivät

Tämän päivän kohokohta oli Frankie Boylen show "The last days of sodom", mutta koska se alkoi vasta klo 22 aikaan illalla, jäi meille runsaasti aikaa tapettavaksi. Aloitimme siis päivän nukkumalla verrattain pitkään, tässä tapauksessa hiukan päälle kymmeneen. Tuntui tulleen ainakin mun kohdallani tarpeeseen, eilinen meni tosiaan koko päivä haukotellessa. Tänään oli vähän korkeampi vireystaso.

Aamiaisen jälkeen hypättiin taas turistibussiin kun kerran lippu oli taskussa. Ajelimme ensin linjan itäiseen päähän jossa onnellisen yhteensattuman kautta päädyimme paikallisen panimon nurkille ja luonnollisesti päätimme juhlistaa tapahtumaa oluilla. Aurinko paistoi ja terassilla oli ihan mukava istuskella haistellen mäskin tuoksua. Hyvät ilmat jatkuivat vieläkin, yöllä tosin oli vähän ripotellut vettä.
Lähdimme juomat imaistuamme luovimaan kohti lähellä olleita markkinoita.Siellä ei mitään kovinkaan ihmeellistä tullut vastaan, krääsää, t-paitoja ja piraattilevyjä lähinnä. Nopeasti tuli käytyä läpi.

Markkinoiden kulmilta hypättiin bussiin ja ajelimme aina kaupungin toiseen laitaan saakka, paikkaan nimeltä Riverside Museum. Nimensä mukainen paikka. Näytteilä vanhoja autoja, pienoismalleja laivoista, osia laivoista, polkupyöriä, moottoripyöriä, hevosvaunuja, ja ties mitä. Jos tykkää vanhoista esineistä niin ihan mielenkiintoinen paikka, tällä kertaa ei meikäläistä hirveästi kyllä hetkauttanut. Ilmainen oli, joten en valita.

Ruokapaikaksi valittiin Mister Singh's India, kuten nimestä ehkä voi päätellä, tarjolla oli pää-asiassa intialaista ruokaa. Ihan ok ruoka, ei mitenkään erityistä sinänsä, mutta paikasta tekee erikoisen se, että omistaja on teettänyt oman tartaaninsa ja osa tarjoilijoista oli pukeutunut siitä valmistettuihin kiltteihin. Jotenkin erikoinen näky nähdä intialainen mies tarjoilijan valkoisessa paidassa kilttiin verhoutuneena annoksia kuljettamassa.

Sitten vuorossa oli illan finaali, eli Frankie Boylen esitys. Kävelimme The Kings Theaterille ja kun pääsimme paikalle, kiemurteli ovilla jo pitkät jonot. Osuimme ihan sattumalta vieläpä oikeaan jonoon ja pääsimme paikoillemme neljänteen kerrokseen. Korkealta päästiin katselemaan showta. Vitsit olivat paikoin synkkiä ja toisinaan lähes mauttomia. Eli juuri sitä mitä menimme katsomaan. Hiukan tahtoi tuottaa ongelmia Frankien paksu skottimurre, onneksi montaa vitsiä ei mennyt ohin tuon takia. Frankieta lämmittelemässä olleesta herrasta ei kyllä meinannut saada minkäänlaista otetta, valtaosa jutuista meni ihan ohi kun ymmärsin vain pari sanaa koko tarinasta. Fast Shown hahmo Rowley Birkin QC tuli välillä mieleen... Loistava lopetus illalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti